Tämän blogin päähenkilöitä ovat parsonpojat Sepe (synt. 15.6.2006) ja Vinski (synt. 14.10.2011). Perheeseemme kuului vielä viime vuonna myös kultainen esikoisparsonimme Vili, 10 v, joka kuitenkin sairastui vakavasti marraskuun lopulla eikä sitä voitu pelastaa. Vinski on siis Vilin manttelinperijä - myös kirjaimellisesti, vaikka syyskuussa hankittu ja käyttämättä jäänyt uusi Pomppa onkin sille vielä aivan liian iso. Lisäksi meillä asuvat koirien Isäntä ja Emäntä.

Sepe harrastaa Emännän kanssa agilityä ja on ikuinen kakkosluokkalainen. Tosin siltä puuttuu enää yksi LUVA kolmoslokkaan siirtymiseksi. Milloin se sen saa, jää nähtäväksi; ongelmana on vauhti, joka tahtoo aina jäädä muutaman sekunnin liian hitaaksi. Sepe on taitava ja seuraa tarkasti ohjausta, joten pienestä on kiinni kolmosiin pääseminen.

Vinskikin pääsee aikanaan harjoittelemaan agilityä ja osoittaa siihen jo taipumuksia: sitä eivät korkeat paikat pelota ja se on jo nyt kova hyppimään. Lisäksi se päihittää saunan lattian kuivaamiseen tarkoitetun lattiamelan jahtaamisen nopeudessa Sepen (ja myös Vilin) mennen tullen. Toistaiseksi Vinski kuitenkin harjoittelee vasta tottelevaisuuden alkeita - tosin "tässätyksen" ja kontaktitreeniin liittyvän "nokkimisen" harjottelu on myös jo aloitettu. Vinski opettelee mielellään uusia asioita - myös oma-aloitteisesti, eikä silloin välttämättä sellaisia, jotka Isäntää ja Emäntää miellyttävät...